Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700 Kuopio
Finland

Klikkaa tästä palataksesi takaisin Timon Tribod kotisivun etusivulle - Click this link to return back to the main page of Timos' Tribod homesite

Klikkaa tästä palataksesi takaisin Timon tutkimusten sivulle - Click this link to return back to the page of Timos' Researches

Seminaarikirjoituksia

Johdanto

On sanottu, että (onneksi jo edesmenneellä) Jyväskylän yliopiston filosofian laitoksella harjoitettu filosofia oli steinerilaisuuden läpitunkemaa noina kaukaisina takavuosina, jolloin jopa helsinkiläisetkin vielä näyttivät paljon älykkäämmiltä kuin ovatkaan. Helsinkiläisistä voidaan toki olla aina montaakin mieltä, mutta tosi on sekin, että jos kolmen sepän patsaan ohi kävelee edes yksikin täysjärkinen stadilainen, niin silloin nuo sepät lyövät alasimeen, mutta ei ole paljoa pauketta kuulunut, ja tokko koskaan kuuluneekaan. Mutta eihän tässä pitänyt nyt helsinkiläisistä puhua, vaan noista jyväskylän ajattelijoista, ja heidän oletetusta steinerilaisuudestaan. Sanoisin tässä heti kärkeen sen, että tuon steinerilaisuuden kohdalla on asian laita pikemminkin päinvastoin, sillä siellä vaikuttivat varsinkin 1970-luvulla henkilöt, joiden vakaumus viittasi jyrkästi vasemmalle, ja jotka mielellään jopa kiivailivatkin asian tiimoilta. Jossain vaiheessa niillä oli jonkinlainen "kabinettikin" ravintolassa, joka tunnetiin kaupungilla Polsuna, mutta nuokin taistelijat lienevät hävinneet Polsun mukana. Minunkin opiskelukavereistani moni kuului vasemmistosisseihin, vaikka heidän kotiolonsa viittasivat tuollaiseen patamustaan poliittiseen taustaan, ja näinhän minä noita taiston tien kulkijoita myöhemminkin. Olin näet itse joitakin vuosia roikkumassa laitoksella erilaisissa lyhyissä työsuhteissa, ja tunsin sitäkautta tuota laitosta sisältäpäin muutaman vuoden ajalta. Nykyisin en kyseistä "yksikköä" juurikaan tunne, mutta tokko on enää olemassakaan koko laitosta - koska se on tosiaan muutettu joksikin mystiseksi alaosastoksi, ja yksiköksi - ja tuottaa sitten mitä tuottaa. Mitenkä lie mittaavat sen kannattavuuden?

Mutta asiaan. Halusin aikanani selvittää sen, mitä Jyväskylän yliopiston filosofian laitoksen seminaariesitelmissä oikeastaan tutkittiin 1960-1980-luvuilla - ja olisin halunnut laajempaakin tietämystä asiasta. Olin ollut itse tuomassa pöytätietokoneiden käyttötietämystä laitokselle, jossa suhtauduttiin aika nihkeästi noihin koneisiin, ja minulla oli kotonanikin sellainen. Ajattelin useinkin, että mikäli kaikki opinnäytteet olisi taltioituna sähköiseen muistin, niin niitä voitaisin tutkia esimerkiksi laskemalla erilaisia frekvenssejä, ja muuta sellaista. Tarjosin tässä kuvatunlaisia havaintojani aikanaan myös tuolloiselle laitoksen johdollekin käytettäväksi, ja esitin sitä myös tutkimuksellisesti laajennettavaksi - mutta eihän se niitä sen suuremmin kiinnostanut. Vasta paljon myöhemmin ymmärsin heidän torjunnastaan ainakin sen tosiasian, että he tiesivät (ainakin sormituntumalta) mitä laitoksella oli tehty - tai jätetty tekemättä - mutta asian ydin olikin siinä, että he eivät halunneet muiden tätä tietävän. Synkkä totuus on nimittäin se, että laitoksen johto ei kyennyt 1960-1980 -luvuilla - ja myöhemminkään - luomaan laitokselle mitään yhtenäistä "koulukuntaa", ja monestakin syystä johtuen menetti heitä pitkään tukeneet henkilönsä minkä minnekin, ja niinpä maestrot jäivät lopulta yksin. Muistan nähneeni jonkun tiedekunnan paperinkin, jossa laitosta oltiin ajateltu jonkinlaiseksi steinerilaisen filosofian tyyssijaksi, mutta toisinhan tuossa kävi. Olen kuulut kerrottavan, että tuossa aiemin mainitussa  "filosofian yksikössä" on myöhemmin etsitty sitä "kadotettua koulukuntaa", mutta koska siellä työskentelevistä, vasemmalle kalleellaan olevista henkilöistä ei ole ollut minkään muun koulukunnan "aito ja puhdas" edustaja, he ovat ilmeisestikin olleet kannattamassa aina niistä sitä, mikä on "tuottanut" kulloinkin eniten. Toisaalta he eivät mitenkään uskoneetkaan, että jollakin tavallisella tekstinkäsittelyohjelmalla, ja sillä suoritetuilla hauilla olisi voitu selvittää jotakin merkityksellistä. Esitin myös aina tilaisuuden tullen heille sitä, että seminaaritöistä - ja muista kirjoituksista tehtäisiin sähköiset tallenteet - millä olisikin ollut näin jälkikäteen ajatellen fiksua, koska paperiversioita ei enää aina ole edes saatavissakaan. Mutta yliopistoihmistä eivät kiinnosta mitkään muut kuin ne perinteiset yliopistointrigit.

Mutta mistä minä sitten sain aineistoni? En itse lukenut montaakaan seminaariesitelmää henkilökohtaisesti, tai tiennyt oikestaan sitä, mitä niissä tarkkaan ottaen oli käsitelty, mutta käytettävissäni oli filosofian laitoksella kesätyöntekijänä työskennelleen henkilön Wordstar -ohjelmalla tekemä "Semifile" -niminen tiedosto, jossa oli luettelo Jyväskylän yliopiston filosofian laitoksella tehdyistä Cl ja L -tason seminaariesitelmistä, ja jostakin syystä tiedosto säilyi laatikossani käyttökelpoisena eräällä levykkeellä aina tähän päivään saakka, ja sen pohjalta tein "tutkimukseni" muutamia vuosia sitten. Joku oli tosin poistanut tiedostosta 1980-luvun erään vuoden kaikki työt varustettuna viestillä, että tiedot voitaisiin kenties jopa saada takaisin "maieutiikan" avulla. Liekö tuolla vandaalilla ollut oma työ ojassa? Omaa "tutkimustani" varten tuo vuosi ei ollut merkittävä, koska tunsin sen vuoden työt, ja osan niiden sisällöstäkin, koska satuin seuraamaan niitä tuohon aikaan. Käytin tutkimusvälineenäni muistaakseni Wordperfect 4.2 -ohjelmaa, jossa on hakutoiminto, ja löydettyjen sanojen laskuri. Koska haun kohteena olivat tutkielmien otsikot, ei sillä tavalla saa tietoa oikeastaan töiden tarkasta sisällöstä, tai siitä, kuinka hyviä töitä ne olivat, mutta tiettyä osviittaa tälläkin tavalla toki saa. Ongelmana on kuitenkin suomenkielelle tyypillinen tapa käyttää sanoissa taivutuspäätteitä, ja siitä syystä esimerkiksi seuraavassa taulukossa olevilla termeillä suoritettu haku tuottaa eri vuosikymmenille seuraavanlaiset tulokset, joista näkyy, että tälläkin tavalla voidaan hahmottaa eräänlaista siirtymää eri vuosikymmenten välillä :

Selityksenä "hittien" vähäisyyteen on toisaalta se, että monikaan ei ole käyttänyt "ismejä" työnsä otsikossa, ja monasti myöskään työn nimi ei kerro paljoakaan sen sisällöstä. Toisaalta kukaan ei kykene lyhyessä seminaariesitelmässä kuvailemaan jotakin "ismiä" niin, että kaikki tarvittava tieto tulisi esitettyä, ja jos sellaiseen viitataankin, on itse esitys vähintään suppea, ja "ismi" on niissä luonnosteltu korkeintaan hyvin karkein vedoin. Taulukosta voi kutenkin nähdä sen, että erilaiset "ismit" lienevät olleet suosittujakin 1970-luvulla, ja niitä ei enää ole käytetty juurikaan otsikoinneissa 1980-luvun puolella. Jokin merkittävä hakua helpottava sanaketju voi esiintyä sanan alussa, tai sen keskelläkin, ja sanojen päätteilläkin voi olla informatiivista sisältöä. Teinkin erään haun esimerkiksi "eti" ja "eet" -sanaketjuja käyttäen, ja sain niillä eniten osumia 1970-luvun osalle - mikä viittaa sentapaisten termien käyttöön, kuten:

kausaliteetti
tavoitteet
iskulauseet
aatteet
kausaliteetti
tavoitteet

ja niin edelleen. Tämä ei kuitenkaan vielä todista yhtään mitään, joten tein näiden lisäksi eräitä muita hakuja, joiden tuloksista enemmän seuraavassa.

1960-luvulla Jyväskylän yliopiston filosofian laitoksella seminaaritöissä tutkittuja ajattelijoita

Seuraavat taulukot olen luonut jakamalla "Semifile" -tiedoston kolmeen erilliseen osaan niin, että kukin osa sisälsi oman kymmenlukunsa. Senjälkeen etsin kustakin niistä eräiden filosofien, ja termien nimiä, joita oli esiintynyt seminaaritöiden otsikoissa. Ensimmäistä taulukkoa tulkittaessa on huomioitava se, että vaikka jotakin nimekkään ajattelijan nimeä ei esiinny juuri tässä taulukossa, tai 1960-luvun esitelmän nimessä, niin se ei kerro suoraan sitä, mitä ajattelijoita niissä on käsitelty, tai keihin niissä on viitattu, tai tukeuduttu. Taulukot kertovat vain saatujen "osumien" määrän haettaessa tiettyä sanaketjua. Tietenkin: jos käytettävissä olisi ollut tiedostot kaikista esitelmistä, olisi niistä voinut hakea esimerkisi termien esiintymisfrekvenssejä, tai muita asioita. Mutta tällaisia ei ollut tuolloin käytettävissä - eikä ole nytkään, koska monet töistä ovat hävinneet sen "siliän tien". On esimerkiksi todennäköistä, että töissä on sivuttu paljonkin esimerkiksi Kantin ja Aristoteleen filosofiaa, ja että heitä on myös paljon referoitu. Samoin voisi olettaa, että varsinkin 1970-luvun loppupuolella olisi käsitelty enemmän Marxia, ja häneen liittyneitä kirjoituksia ja kommentteja. Mutta todella tarkan tiedon hankkiminen 1960-luvun esitelmien sisällöstä lienee mahdotonta, koska kaikkia töitä ei enää ole edes olemassakaan. Vaikka taulukko ei siis kerrokaan esitelmien sisällöstä, niin se, mikä nimi esitelmän otsikossa esiintyy, kertoo siitä, kenestä tekijä on halunnut kertoa, ja kehen on ainakin pääasiassa tukeutunut. Jos 1960-luvun datasta haetaan henkilönimiä, näyttää kirjo seuraavanlaiselta:

Tämä taulukko näyttää sen, että kaikki nämä filosofit olivat tutkittuja 1960-luvulla, mutta eivät enää 1980-luvulla. Jos sisällön asiaaa haluttaisiin tarkastella nimenomaisesti käsiteltyjen teemojen kannalta (niinkuin niitä korostetaan seminaariesitelmien otsikoissa) ei 1960-luvusta saada kovinkaan selkeää kuvaa - eli otsikoista ei oikeastaan näe sitä, mikä on kiinnostanut. Odottaisi, että filosofiassakin näkyisivät esimerkiksi Yhdysvalloissa, ja muuallakin esiintyneet liikkeet, ja niihin liittyvä mytologia, ja kulttiaines - eli tuo kukkaiskansan ajatukset, ja sen sellainen. Jyväskylässä tuolloin on ehkä ainakin lievästi korostunut mm. uskonnonfilosofia, kasvatustiede - ja logiikkaan liittyvät suuntaukset. Myös joitakin marxilaisia teemoja on jo tuolloin käsitelty, kuten näemme myöhemmin 1970-luvun teeemoista, mutta perin vähäistä se vielä kuitenkin lie vielä ollut.

1970-luvulla Jyväskylän yliopiston filosofian laitoksella seminaaritöissä tutkittuja ajattelijoita

1970-luvulle antavat leimansa Kant, Spinoza, ja Wittgenstein - sekä myös marxilaisia näkemyksiä korostavat työt - joka tulee esille erityisesti käsiteltyjen teemojen kohdalla. Esimerkiksi Wittgensteinin filosofiaan liittyviä muita luettelossakin esiintyviä filosofeja ovat mm. Winch ja Scheffler, ja tavallaan myös Morris - joten Wittgensteiniin liittyviä esitelmiä lienee ollut määrällisesti eniten. Muistini mukaan näitä seminaareja veti Juhani Aaltola, ja olin mukana parissa hänen seminaarissaankin. Minusta kuitenkin näin jälkikäteen ajatellen tuo Wittgenstein ei ollut kovinkaan kiinnostava, koska Aaltola tapasi painottaa häntä eräänlaisena ajatustemme määräilijänä - ja käytti mielellään ilmaisua:

"Wittgenstein määrää!"

Ja milloin mitenkin Wittgenstein oli "meitä kehottamassa" näkemään niin tai näin. Jostakin syystä seminaaritöissä ei näy 1970-luvun puolella juuri ollenkaan steinerilaisen filosofian esiinmarssia. Laitoksen professorina toiminutta Reijo Wileniusta on joskus syytetty siitä, että hän olisi ajanut sitä voimakkaasti läpi - mutta ainakaan seminaariesitelmien nimet eivät tällaisesta mitään kerro 1970-luvun puolella.

Kun tutkin 1970-luvun seminaaritöiden otsikkoja tutkitaan teemojen näkökulmasta, saatoin havaita marxilaisuuden ja yhteiskunnallisen ajattelun huomattavaa korostumista. Tällaiseen viittaavia avainsanoja ovat mm. "marxismi", "yhteiskunta", "vapaus", "vieraantuminen", ja ehkä myös "ismi".

1980-luvulla Jyväskylän yliopiston filosofian laitoksella seminaaritöissä tutkittuja ajattelijoita

1980-luvun puolen seminaaritöissä näkyy vahvasti tieteenfilosofian esiinmarssi, sillä laitokselle palkattiin päätoimiseksi tästä aiheesta väitöskirjansakin tehnyt henkilö. Toisaalta taulukossakin näkyy myös sen pehmeämmän filosofian vähittäinen korostuminen, kuten Rauhalan ja Schweitzerin nimien esiintyminen esitelmien nimissä osoittavat. Se, että nämä, kuten myös esimerkiksi Ahlmanin, Frommin, Steinerin, ja Snellmannin nimet esiintyvät seminaaritöiden otsikoissa, kertoo ehkä eniten Wileniuksen vaikutuksesta, ja ne saattavat olla joko hänen seminaariensa töitä, tai hänen avustajiensa pitämiä seminaareja.

Jos 1980-lukua tarkastellaan seminaaritöiden teemojen mukaan, saadaan sille kaksikin eri nimittäjää. Toinen niistä on selkeästi aiemmin mainittu tieteenfilosofia, ja toinen tiettyjen humanististen, ja yksilöllisyyttä korostavien tendenssien voimistuminen. Itse asiassa sekä 1970 -että 1980 -lukuja luonnehtivat kumpaakin vahvasti sentapaiset teemat, kuten "ihminen", "ajattelu", ja "teoria", sekä näitä heikommin sentapaiset termit, kuten "oikeus", "moraali", "kritiikki", sekä "tutkimus".