Pragmatismi ja amerikkalaisen filosofian traditio

Kirjoitin tämä ollessani monelaisena assistenttina Jyväskylän yliopiston silloisella filosofian laitoksella. Nykyäänhän laitos on korkeintaan jonkinlainen alaosasto, mutta tuolloin sillä oli mahdollisuus kunnian kukkuloille, ja tiedekunnnassa kaavailtiin jopa että laitoksesta tulisi steinerilaiseen filosofiaan perehtynyt yksikkö. Minä sain kuitenkin tehtäväkseni perehtyä amerikkalaiseen filosofiaan, ja erityisesti amerikkalaiseen pragmatismiin. Ensin piti selvittää oliko Yhdysvalloissa kyseistä filosofista suuntautumaa, ja kuinka laaja vaikutus sillä oli. Kirjoja aiheesta en heti löytänyt, joten tukeuduin faktatietojen osalta järkälemäiseen, moniosaiseen filosofian ensylkopediaan, ja tietosanakirjoihin. Vähitellen Yhdysvaltain luonne alkoi paljastua, ja se ei ollut olleenkaan sille mairittelevaa. Kaikki filosofiset virtaukset olivat tulleet euroopasta, ja paikallisten suuruksien etsintä oli neulan hakemista heinäsuovasta – kulunutta ilmaisua käyttääkseni. Löytyi William James, sekä C.S. Peirce, jotka olivat molemmat amerikkalaisia yläluokan poikia, kuten heidän oppilaansa John Dewey. Duunariluokasta ei ollut kohonnut ketään kirmailemaan filosofian vihertävillä kukkuloilla. Mutta niinhän se aina on, että eturivien miehet tulevat aina yläluokan piiristä. No, oli miten oli, molemmat mainitsemani filosofit vaikuttivat kumpikin omalla tavallaan erurooppalaiseen filosofiaan, ja erityisesti itävaltalaissyntyisen Ludwig Wittgensteinin filosofiaan (joka hänkin oli kotoisin sangen äveriästä oloista). Kenties sattuman oikusta minä ohjauduin tutkimaan nimenomaan heidän filosofiaansa, mutta minun tieni katkaistiin, koska tutkimani henkilöt eivät kuuluneet laitoksen tukemiin filosofisuosikkeihin. En saanut koskaan tilaisutta näyttää omaa osaamistani, ja vuodet tärveltyivät joutavaan tunkioiden penkomiseen, mutta ei se mitään. Tiesin löytäneeni Yhdysvalloista juuri ne henkilöt, jotka minun kuuluikin löytää. Ja onha se nyt sentään jotakin, vaikken kyennytkään esittämään asioiden suhteita niin, että muutkin olisivat vakuuttuneet. Toisaalta kun nyt on se tilanne, että filosofia on oppiaineena ajettu Jyväskylässä sivuraiteelle, ei asialla ole minkäänlaista merkitystä. Riittää että hauskaa riitti ainakin muutamiksi vuosiksi.

Klikkaa allaolevia linkkejä tututstuaksesi sinua kiinnostaviin alalukuihin

Johdanto

1.1. Siirtomaa-ajan alkutaipaleelta
1.3. Sisällisotaa edeltänyt amerikkalainen filosofia
1.5. Intialaisesta filosofiasta
1.6. Amerikkalaisen filosofian kulta-aika, 1880-1930
2.Pragmatismi ja sen suhde 1700-1900 -lukujen filosofisiintraditioihin
2.4 William Jamesin termin funktio -tulkinta
2.5. Charles Sanders Peircen termin funktio -tulkinta
2.6 John Deweyn ja H. Meadin termin funktio -tulkinta
2.7. W. Jamesin erityisyyksiensä kautta integroituvan pluralismin malli

III Jälkinäytös